TONTTU EI VAAN SAA UNTA

RAKKAUS ON LUMIVALKOINEN

Heips moi! 

Uutta coveria kehiin siis! Aika paljon piano/laulu feilauksia on, mutta ei ne haittaa! Teki mieli lauleskella pitkään aikaan, joten tälläistä suomipop/iskelmää tällä kertaa.

<3: Mari 

Who Am I?

Hei kaikille!

Tällä kertaa, mie en kerrokaan miun päivästä tai muutenkaan päivän menoista. Jotenkin teki kertoa omista fiiliksistä ja ns. "huolista" tänne. En sitä usein tee, mutta jostain syystä koin tarvetta jakaa asioita teidän tietoisuuteen.

Mie olen aina ollut hyvin epäitsevarma itsestäni. Niin ei ehkä luulisi, kun ekan silmäyksen saa miusta. Olen kova puhumaan ja pidän huomiosta, sitä en kiellä. Silti, jotenkin aina olen taistellut miun kropan kanssa ja siitä, nautinko olla siinä? Olen ollut about koko lapsuuteni alipainoinen/pienikokoinen. Mie lähinnä keimailin sillä ja nautin, että olin pieni ja siro. Jotenkin sitä lantion leveytyessä ja muutenkin muotojen korostuessa ahistui. Mie en enään ollut siro tai pieni. 

Miun on ollut vaikea katsoa peiliin monia vuosia ja arvioin jatkuvasti itseäni. Arvostelen mikä on muuttunut ja mikä ei. Joka kerta tuntuu, kuin olisi pakko tehdä jotain, mutta silti en saa mitään aikaan. Toisin sanoen, miksi sitten valitan? 

Mie en ole mikään lihava tai ylipainoinen. Silti jotenkin en nauti olla tässä ruumiissa. Mie en nauti bikineissä olosta tai muutenkaan oman vartaloni esittelystä. Miuta ahistaa tyköistuvat vaatteet ja jatkuvasti sovitan niitä uudelleen ja uudelleen päivän mittaan. 

Oon aina myös ollut todella epäitsevarma miun persoonan ja muutenkin taitojeni suhteen. Mie tiedän, että miun persoona ei ole mikään helppo tai normaali. Uusien ihmisien kohdalla mie menen yli, sillä mie oon hermostunut. Usein miun ensivaikutelma ei olekaan hyvä. Puhun typeriä, enkä ajattele mitä sanon. Saatan heittää törkeitä kommentteja, jotka loukkaa jotakuta ja vähän sönköttääkin. 

Miun taitojen suhteen, mie en oo ikinä ollut varma. Mie tiedostan, että osaan laulaa. Silti miun on jatkuvasti kuunneltava miun covereita ja arvioida omaa suoritustani. Välillä mie vaan itken ja poden itsesääliä tyyliin: "Mie oon ihan paska!" 

Miulle aina on ollut tärkeää mitä muut ajattelee. Sen takia esiintyminen on miulle vaikeaa. Rakastan toki esiintyä, mutta usein miun jännitys kasvaa, kun ajattelen, mitäköhän yleisö pitää miusta? Entä jos mie vaan kuvittelen että osaan laulaa? Entä jos mie kuulen miun äänen eritavalla? Eikai miun ääni petä? 

Epäitsevarmuus on kamalinta maailmassa mitä mie tiedän. Moni luulee, että oon tosi narsistinen tai itsekäs, kun jatkuvasti koen tarvetta kertoa miun laulujuttuja muille tai muutenkin kertoa niistä. Ne on sitä miun testailua, että miten muut reagoi. Miten miu ystävät reagoi kun ne kuulee miun laulujuttuja? Pitääkö ne, vai esittääkö ne pitäävänsä? 

Ehkä joku päivä mie vielä katson peiliin ja tajuan, että mie kelpaan tälläisenä. Ehkä joku päivä mie uskon, että mie olen hyvä laulamaan. Ehkä joku päivä, mie löydän itseni ja tiedän millaiselta itsevarmuus tuntuu.

<3: Mari

Weekend festival

Heihou! 

Eipä tässä muuta asiaa olekaan, kun että: WEEKEND WUHUU!

<3: Mari

Leirejä ja mökkeilyä

Hei kaikki ihanat pitkästä aikaa! 

En oo tosiaan kerennyt kirjoittelemaan kesän kiireen ja melskeen takia. Kokoajan on ollut tekemistä ja kohteita joissa on pitänyt käydä. Kesän aikana olin kolmella riparilla isosena: Taipalsaaren 1 ja 2 ripareilla ja kehitysvammaisten rippikoulussa! Kaikki leirit oli ihan upeita ja kokemisen arvoisia!

 Vaikka kesä olikin pelkkää kilpajuoksua ajan kanssa, kerkesin silti näkemään miun ystäviä Essiä ja Pinjaa Pinjan syntymäpäivien merkeissä. Mitäs me täysikäiset?

Nyt viime päivät onkin kulunut ihan kotona ja mökillä ollessa! Mökillä tuli uitua, otettua "taide"kuvia erikohteista, vesisotailua, otettua aurinkoa, grillattua yms! Sorsatkin tulivat mein kavereiks viettämään kesää.

Eipä tässä sitten muuta kesästä. Miuta on ärsyttänyt koko kesän ajan tää saakelin helle. En ole muutenkaan kesäihmisiä (talvi on se juttu), joten kuumuus on asia jota mie en kestä. Lämmin on ihan ok, mutta tämmönen 30 astetta joka päivä on liikaa. En pysty nukkumaan ollenkaan, päivällä ei pysty olemaan samoissa vaatteissa koko päivää johtuen jatkuvasta hikoilusta. Ei enää tätä kuumuutta kiitos. Ei enää.

Nyt kumminkin, ensi viikolla alkaa koulut ja on aika palata normaaliin arkeen. Sinäänsä on ihan kiva nähdä tuttuja kasvoja, mutta sinäänsä miuta ahdistaa tuleva. Kirjoitukset lähestyy ja jos totta puhutaan, en ole lukenut yhtään mitään. Miun pitäs kirjottaa vielä kolme ainetta: ruotsi, uskonto ja matikka. Matikkaa en stressaile enkä ruotsia, sillä matikassa oon suht hyvä jo entuudestaan ja ruotsin kirjoitan ihan "läpällä" testaakseni miten se sujuis. Uskonto taasen.. se on ainoa aine jonka toivonkin menevän hyvin. Silti miulla ei ole motivaatiota lukea. Mie olen surkea. Ikuinen lukiolainen... huokaus.

Eipä tässä sitten muuta. Pitäkää kaikki mahti loppu kesä! 

<3: Mari

Amsterdam

Heipä hei kaikille taas miljoonien vuosien takaa! 

Tosiaan, olin tuossa Allun kanssa Amsterdamissa viikko sitten seikkailemassa. Mahtava kaupunki, upea! Alankomaat kyllä pääsi miun sydämeen. Kauniit kanaalit, paljon pyöriä eikä niinkään autoja, maailman ihanin eläintarha (suurin haaveenikin toteutui - näin elefantin ensimmäistä kertaa elämässäni livenä, joka on ollut miun lempieläin jo kauan aikaa!), suvaitsevaisuus ja avoin mielisyys oli huomattavissa kaikkialla ja muutenkin kaikki oli täydellistä! Tuolla oltaisiin viihdytty montakin viikkoa. Pääsin jopa silittämään pingviiniä, käytiin heinekenin tehtaalla, monessa erilaisessa museossa, syötiin banaanipannareita ja kaikkea muuta ihanaa!

Kohta on siis juhannus ja suunnitelmat meni vähän mönkään huonon sään takia. Tarkoitus oli mennä mökille, mutta eihän siellä kukaan viihdy sateessa ja kylmässä. Allun kanssa siis vietetään juhannusta mein perheen parissa täällä kotona. 

Asia mikä miuta pelottaa ja jotenkin saa oksennusrefleksin aikaan, on kirjoitukset. Ne vain lähestyy päivä päivältä, enkä ole vieläkään aloittanut lukemista. Kaiken lisäksi miun pitäis kirjoittaa syksyllä kolme ainetta: Ruotsi, lyhyt matikka ja uskonto. En tiedä miten selviän vai selviänkö ollenkaan. Pelkkä ajatus saa miut voimaan pahoin. Miksi kaikki vastuu ja tyhmä tulevaisuu lähestyy päivä päivältä. Tyhmät kirjoitukset. Pyh.

Eipä tässä sitten muuta kuin, että hyvää juhannusta itse kullekin! 

<3: Mari

Porukka jälleen koossa

Hallou!

Vuosittainen Mari, Ella ja Mari Helsinkiin lähtö koitti jälleen! Eli samalla kaavalla mentiin, niinkuin edellisenä vuonnakin: Omenahotellista huone, shoppailua, kuvailua ja lintsiä! Tällä kertaa tosin ei lintsissä niinkään laitteissa surfailtu, vaan käytiin yhdessä laitteessa ja muuten käveltiin siellä sun täällä. Kannullinen muumilimuakin tuli ostettua (only because we can). Oli oikein ihana reissu ihanalla porukalla! Mahtavaa! Ensi vuonna uusiksi taas!

Ei miul oikeestaan tässä muuta! Ehkä joskus voisin kirjoittaa jotain vähän syvällisempää miun mielipiteisiin koskien, sillä niitä nyt on ollut viime aikoina liikaakin. Sosiaalisesta mediasta tähän yhteiskuntaan. Perkele.

<3: Mari

Wishing you were somehow here again

Moikka moi kaikille!

Jos ette ole huomanneet, Suomen on viimein vallannut kuumat helteet! Rusketusrajat on hommattu ja muutenkin hameet ja shortsit kaivettu vaatekaapin peränurkilta esille. Kesä on täällä ihmiset! 

Myös toinen ihana asia on myös täällä..

Koeviikko.

Panostus on jälleenkerran vähäinen, mutta ainoa asia mikä puskee eteenpäin, on tuleva kesäloma! Ah - en malta odottaa! Luvassa ois Amsterdamin reissu Allun kanssa, ripareilla isostelua, Weekendi, ehkä Barcelonan matka mummon kanssa yms! Mahtavaa. Kesä on viimein täällä ja on aika hyvästellä koulu ja stressi. Hallelujah! 

Tässä viime aikoina, oon viettänyt aikaa ulkona paljon! Kävin kuvailemassa miun ystävän Helmin lentopallo peliä ja muutenkin Helsingin kesää. Oltiin myös Allun kanssa tossa Tähdet Tähdet - konsertissa, joka oli ihan sika hyvä! (tosin, Diandra veti niin korkean nuotin, että Allun korvat meni tukkoon..)

Tuossa alla on myös video, missä mie laulan miun mus.opiston tasotutkinnon biisin. Elikkä tosiaan, biisi on Wishing you were somehow here again (oopperan kummituksesta). Musiikkiopiston tasotutkinto on siis sellainen, että oppilas opettelee siihen tutkintoon kuuluvat kappaleet (laulussa siihen kuului saksankielinen kappale, antiikin aaria, suomalainen kansansävelmä) ja mie lauloin extrana musikaalikappaleen. Tutkinto meni miun osalta tosi hyvin ja sainkin kutsun näytekonserttiin, jonne kutsutaan erinomaisin arvosanoin pärjänneet oppilaat. Siellä sitten lauloin kyseisen biisin.

Tossa videossa, ei miun ääni oikein kuulu, kun video on kuvattu hassusta kulmasta, eli pianon takaa. Piano vähän tuppaa tulemaan miun äänen päälle ja mikkiä ei ollut siellä käytössä. Muutenkin miun ryhti on vaihteeksi hurrrmaava! 

Eipä tässä muuta!

<3: Mari

Sirkusta

Hellou ja hyvää iltaa!

Kirjoittelen taas vaihteeksi niitä näitä tiilenpäitä. Elikkäs, olin tänään katsomassa ystäväni Helmin sirkusesitystä (okei, oli siellä muitakin esiintyjiä) ja se oli upeeta katsottavaa! Jotenkin tuli hirveen kateellinen ja katkera maku suuhun, kun sitä ajatteli "miks mie en osaa tehä tommosia temppuja?". En vain käsitä miten jotkut osaa tehdä tuollaista. Hui. En kyl itte uskaltais tehdä kuperkeikkaakaan joten (Y)

Normaalisti ihmisille ostetaan esityksen jälkeen "kiitokseksi" esityksestä kukkia tai ruusu tai jotain. Mie päätin, että ostan jotain vähän "tarpeellisempaa", sillä joo, on kukat kivoja, mutta ne kumminkin kuihtuu parissa päivässä ja äh. Päätin siis ostaa tomaatin! Sen voi heti syödä ja se on hyvää! Helmi tykkäs.

Kävin myös katsomassa elokuvan Outolintu ystäväni Joonan kanssa. Se oli ihan hyvä. Tai no en tiedä. En tiiä mitä mieltä oon siitä, eikä Joonakaan mennyt ihan takuuseen mielipiteestään. Tai siis, alku oli tosi hyvä ja keskiosa myös, mutta lopusta myö ei niinkään pidetty. Se oli aika pliisu ja ennalta-arvattava. Noh, ehkä toinen osa on parempi!

Eipä tässä sitten mitään muuta, vappu tulee kohta ja silleen! Katsotaan mitä sitten tapahtuu!

<3: Mari

Pääsiäinen

Hay! 

En olekaan pitkään pitkään aikaan kirjoitellut tänne, joten siitä pahoitteluni. Oon tosi huono pitämään aktiivisesti blogia yllä, joten anteeksi.

Silti, näinä viime päivinä on ollut tosi paljon kiirettä! Koeviikko loppui pariviikkoa sitten, maaliskuussa sain inssin läpi, joten autoa on tultu ajettua, koulu hommia on tullut lisää harteille ja muutenkin Allu on tullut nyt useaan otteeseen tänne miun luokse! (: kiirettä pukkaa. 

Eilen käytiin katsomassa Via Crucis "näytelmä"/tapahtumaa Allun kanssa tuossa lappeenrannan keskustassa. Elikkä ideana siinä oli näytelmä Jeesuksen viimeisestä ehtoolisesta ristikuolemaan! Oli sika hieno, sillä kaikki tehosteet, valot yms oli nerokkaasti tehty ja mikitys toimi! Tyksittiin (:

Tänään miun mummot ja pappa tuli meille vierailulle syömään iskän ihanaa lammasta ja tiramisua! Nam nam! Että pääsiäinen on ihanaa aikaa (:

Tänään jopa oli ihana sää, sillä oli ihanan lämmintä ja Allu ja Joonas pelas mein takapihalla vähän lenttistä. Itte en niinkään ollut ulkona allergioiden takia, mutta ne kestetään.

<3: Mari