Long time ago

Pitkästä aikaan immeiset! (:

Mitäs tähän sepittämään, perjantaina oli pienmuotoiset pippalot ja oikein muksua oli! 

Myrskyluodon Maijan näytökset muuten loppuivat tuossa torstaina. Koko esityksen ajan oli tosi upee fiilis, mutta heti kun aplodit loppukumarruksissa alkoivat, räjähdin ihan totaaliseen itkuun. Jotenkin tajusin vasta silloin, että tää oli sitten viimoinen kerta kun kumarran yleisölle tässä asussa ja tällä porukalla. 

Jatkot oli oikein muksat ja vaikka haikee olo onkin, että 54 näytöksen projekti loppuikin, silti se säilyy ikuisesti miu muistoissa !

Tuossa videossa on muuten miun tekemä video itsemurhista. Teen terveystiedossa esitelmää itsemurhista, joten päätin vääntää videon siihen. Mielipiteitä? (:
NIIN SIIS EN OLE TEKEMÄSSÄ ITSEMURHAA, sillä sellaisen käsityksen voisi saada tuosta videosta. Tein siis aiheesta itsemurhat esitelmän terveystiedossa (: 

<3: Mari

Erakko

Moips murut!

Loma siis alkoi. Sinäänsä ihanaa, ei tarvitse mennä kouluun. Silti hirveen haikee olo, kun tajusin eilen että miul on enää 10 näytöstä myrskyluodossa jäljellä. Siinä sitten pääsi itku, sillä mitä mä teen sen jälkeen? Se söi paljon miun ajasta ja mul oli paljon tekemistä aina. Sitten kun tuo loppuu, taitaa miun elämästä tulla vain koulua ja tietokonetta. 

Sitten tajusin sen jälkeen että olen erakoitumassa. Tajusin sen kun olin ystäväni Sannan kanssa ja tämä totesi ettei mua oo enään näkynyt pitkään aikaan. Sitähän mie teen : ihmiset kun kysyy voisinko olla heidän kanssaan, ensin myönnyn mutta hetken kuluttua perunkin asian koska en vain jaksa ja tyydyn televisioon tai nettiin. Erakko. 

Joten nyt kun työ myrskyluoto loppuu, ehkä mie sitten vietän enää aikani koululla ja kotona? Ääh. En mie oo semmonen. Miu pitää keksii itselleni joku juttu/harrastus joka pitää miut liikkeellä. Hitto. 

Nooh, mitäs tässä muuta sitten. Tää loma menee sitten kotona kykkimiseen ja angtaukseen. Noei. Kyllä mie ehkä jotain keksin. Ainakin ois tarkoitus mennä kattomaan toi Les Miserables leffateatterissa. 

Ainiin ja sitten ylistys saarna mun uudesta lempitv sarjasta! 

HOW I MET YOU MOTHER (ensisilmäiksellä) <33

Mahtava sarja kertakaikkiaan! Veli näytti miulle tästä sarjasta ekan jakson, joten ostin ekan kauden oitis kaupasta. Sen sitten katsoin parissa päivässä läpi ja sain synttärilahjaksi veljeltä 2 ja 3 kaudet. Sitten ystäviltä synttärilahjaksi sain 4 kauden. Oli sitten pakko mennä ostamaan vielä 5 kausikin nyt, kun jäi 4 kausi jännään kohtaan!

Juoni lyhyesti: Kertoo sinkkumiehestä Tedistä, joka on päättänyt viimein löytää elämänsä naisen jonka kanssa menee naimisin. Hän asuu kämppistensä Lilyn ja Marshalin kanssa kerrostalossa ja he + Barney ja Robin auttavat häntä etsimään tulevaa vaimoa Tedille.

MAHTAVA SARJA ! 

Eli kaikki eikun katsomaan ja ystävät jotka tunnen livenä, lainaan mieluusti tätä sarjaa (; !

eipä muuta, adjö <3

Aivastus

Ätshiuh! Heips murut pitkästä aikaan! (:

Mitäs tässä nyt oon hommaillut nää päivät? Lukenut koeviikkoa varten, käynyt katsomassa teatterissa kahta eri näytelmää (vaarallisia suhteita ja Humiseva Harju) ja saanut ihanan FLUNSSAN!

Eli uskon että moni tästä arvaakin, että fiilikseni ei ole katossa. Se on ihan pohjalla. Kokoajan hirveen kylmä, nenä tukossa, kurkku kipeä ja kurvatkin tukossa. Tänään silti tarkoitus ois kestää näytös illalla. Katsoo miten tää kurkku kestää.

Oon ollu myös ystäväni Helmin kanssa tällä viikolla ja tuossa onkin kuva, missä hän yrittää "lentää" (; Oikein muksu päivä oli! (vaikka tuo pakottikin lukemaan matematiikkaa...)

Tää ilta siis menee teatterilla ja fysiikan kokeeseen lukien. Onneksi en ihan kaikkia kappaleita jaksa lukea koska...: http://opetus.tv/ !!

Tämä ihana paikka pelastaa miun opiskelun! Eli kaikki lukiolaiset, joilla on ongelmia matikassa, fysiikassa tai kemiassa tai biologiassa, suunta tuonne! 

Eips muuta, hyviä viikonloppuja! (: 

Let it snow!

Heipä kaikki ihanaiset talviset virkeät ja jouluiset ihmiset!

Kuten moni huomaakin - siellä on lunta! Ah, tuo ihana valkoinen asia, jota niiiiin rakastan! Se tunne, kun ensilumi ripottelee maahan.. sitä ei voi sanoin kuvitella. Sen vain haistaa (?), en tiedä. Jotenkin tulee sellainen ihana viileä tuulahdus ja se pakkanen ei ole pelkkää kylmää. Sitten taivaasta tulee ihana kirkkaus ja pientä valkoista pumpulia ripotelee maahan... Se tunne on korvaamaton ja parasta vuodessa! 

Talvi on miun lempivuoden aikoja! Villapaidat, talvikengät, lämpimät juotavat (kaakao, glögi ja kuuma mehu), elokuva hetket sisällä, ulkona kuvailu, kävely kaduilla, kynttilät, takkatuli, se tunne kun vähän pakkanen nimistää poskista, nenästä ja korvista, talvitakit ja lapaset, pipot, huivit, kauniit maisemat.. voisin luetella tähän vaikka kuinka paljon! 

Talvessa silti parasta on joulu! Ah, tuo ihana juhla jota odottaa joka vuosi! Ne jouluruuat, joululaulut, lahjat, vapaus, ei kiirettä, tunnelma, perheen kanssa olo, piparit, tortut, joulunsävyt ja tuoksut, tontut, joulupukki, koristeet, kynttilät... En tiedä. Se aika on vain niin lumoavaa.

Olen ehkä tulossa hulluksi, mutta mie vaan olen niin joulu/talvi ihmisiä että olla ja voi. On se kylmyys välillä kurjaa ja siitä on mukava valittaa, mutta silti. Ehdottomasti talvi saa hyvälle mielelle! 

Mitä mieltä te olette tästä vuoden ajasta? 

Eipä tässä nyt mitään muuta, teatteria on pidellyt, kouluhommiakin pitäisi jaksaa tehdä ja illalla olisi sitten kavereiden näkemistä pitkästä aikaan! Nauttikaa säästä! 

Adiöös ! :)

Premiere

Kuvat : @ lappeenrannan kaupunginteatteri

Elikkä nyt pitkästä aikaan kirjoittelen tännekin - kiirettä on pitänyt koska teatteri!

Nyt viimein se päivä sitten koitti = 13.10 = myrskyluodon maijan ensi-ilta!

Kaikki meni mallilleen. Aluksi fiilis oli alhainen ja väsynyt, mutta kun mentiin sinne ns "näyttelijä lämpiöön", siellä oli VITUSTI karkkia ja kynttilöitä ja ruusuja ja sitten kaikki potkivat onnen potkut persuksilleen onnea tuomaan ja muuten ah! Kaikki meni todella hyvin, ei tapahtunut kämmejä, eikä jännittänytkään yhtää!

Sen jälkeen sitten oli jatkot. Heti kun katsojat oltiin häädetty pois, oli vuorossa drinkit kaikille ja siellä sitten kiiteltiin kaikkia, ruoka tarjoilu ja sen jälkeen yleistä juomista ja seurustelua! Oli hitsin hauskaa rennosti juoda siellä vanhempien ihmisten kanssa ja kaikki luulivat miuta jokskin 20 vuotiaaksi ;o järkytys!

Ei ollut niin rentoa mennä selvänä iskän autoon istumaan 00:00, mutta hyvinhän se meni!

Nyt se on myös selvitetty, että mie haluan tähän ammattiin! Se selvisi sitten loppu kumarruksissa! Siellä yleisö taputti ja vislasi ja huusi ja mie vaa nauroin ja kumartelin ja olin taivaassa. Muutenkin se esitys oli ihanaa, rentoa ja ah.. sanat ei riitä. Tätä tunnetta oon niin kauan etsinyt! Sinne mie kuulun. Näyttämölle. Määränpää on valmiina, sen toteutus on eriasia, mutta silti sitä kohti!

Eipä tässä sitten muuta, huomenna Helsinkiin syyslomaretkelle ja tiistaina kouluun! Torstaina onneksi alkaapi syysloma :) ! 

Adiöös! 

Our lives are like a candle in the wind

Tämä päivä meni sitten vituiksi. Noei aivan. Kaikki ei siltikään mennyt ihan putkeen. Ensinnäkin aamuherätys oli tuskaa. Kuka ihminen jaksaa heti aamusta kun kello pirahtaa, niin nousta pirteänä pystyyn? EN MINÄ. Niinpä taisin torkahtaa uudelleen. Siitä tuli sitten bussipysäkille juoksemista lopulta, kun oli aikaa 5 minuuttia laittautua (Y).

Minun ilokseni (hyi) oli koulussa tänään kello 8:00 liikuntaa = tanssia. Tunnetusti mie olen se, joka kompuroi muiden perässä ja hihittää hysteerisesti ja yrittää turhaan pysyä mukana - olen siis se lahna siellä. Kaiken lisäksi verensokeri kerkesi laskea mukavasti, joten kesken tankojen nostelun (hmm) meinasi mennä taju, mutta opettajan ohjein asettauduin maahan jalat seinää vasten hengittelemään. 

Päivän kohokohtahan oli liikka tunnin jälkeinen tunti = opo. Meille ei oltu ilmoitettu mitään Wilmassa, että opo olisi peruttu, joten mukava hyppytunti siitä sitten tuli - istuin 75 minuuttia tuijotellen seinään.

MIKÄ NÄITÄ OPETTAJIA VAIVAA? - onko se nyt niin vaikeaa ilmoittaa että tunti on peruttu? Häh? Mie olisin voinut ottaa kirjoja mukaan tai rahaa tai jotain, että olisin saanut tekemistä siellä kaupungilla ne 75 min, sillä mie asun niin kaukana, että turha olisi käydä kotona siinä välissä. 

Mekin oppilaina ilmoitamme etukäteen, että tulemmeko tunnille vai emmekö. Miksei opettaja voisi tehdä sitä samaa "urakkaa". Laiskuutta ja huilimattomuutta sanon minä. 

Loput tunnit sitten menivät nopsasti ja laulutunnillekin kerkesin mukavasti koulun jälkeen. Siellä oli oikeastaan yllättävän mukavaa. Sen jälkeen helvetti syttyi jälleen - äiti oli luvannut hakea miut kaupungista, mutta eiiii, siellä se prismassa hommaili ja ei viitsinyt hakea miuta. Odottelin sitten tunnin mus.opistolla kielikeskellä suuta.

Onneksi nyt kun oon kotona, saan olla omassa huoneessani piilossa tuolta karulta ja tylsältä maailmalta. Yh. Vihaan huonoja päiviä. Kohta silti pitäisi 18:00-21:30 mennä teatterille harjoittelemaan sitä myrskyluodon maijaa. Ei millään jaksaisi. Tekisi mieli jäädä syömään famipatukoita, joita miul on jonkin verran ja katsoa tv:tä kaikessa rauhassa... Uskonnon kokeeseekin pitäisi lukea koeviikkoa ajatellen. Jotkut sanat kirjassa nimittäin eivät ole vielä ihan auenneet miulle. "Uskontofenomenologia" - outo sana. 

Today is tomorrows yesterday

Heips kaikille lukijoille, jotka sattumoisin eksyivät tähän pullan tuoreeseen blogiin!

Ehkä pari (eli ei kukaan) tunnistaa minut edellisestä blogistani "helmiä ja sikoja", jonka lopetin about pari viikkoa sitten. Blogin lopettamiseen johti motivaation puute sitä blogia kohtaan. Tein sen tämän vuoden alussa tekemisen puutteen vallitsemana ja pidin sitä omaksi ilokseni. Harva lukija sinne eksyikin. Silti blogi ei jotenkin ollut sitä "minua". En saanut omaa persoonaani esille täysin. Se oli semmoinen perus massablogi.

Nyt haluan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Silti siellä ruudun takanta löytyy varmasti uusia kasvoja, joilla ei ole paskan hajuakaan kuka minä olen ja mistä minä tulen. Sen takia haluan aloittaa ensimmäisen postaukseni puhtaalta pöydältä. 

Nimeni: Mari, mutta ystävien kesken minut tunnetaan nimillä: "Martsi", "Möri", "Masa", "Marsa", "Martsa", "Mursu", "Marsu" ja veljieni kesken "Mozarella maustemakkara" - hurmaavaa eikö?

Ikäni: Olen siis 16 vuotias (helmikuun neitosia vuodelta 1996).

Perheeni: Omaan siis isän, äidin ja kaksi isoveljeä Juhon ja Joonaksen. Juho asustelee yksikseen Jyväskylässä ja Joonas asustelee seinäni takana. Ei niistä sen enempää!

Harrastuksiani: Tällä hetkellä vakituinen harrastus on laulaminen musiikkiopistolla. Eli soololaulua - ei mitään kuoro hihhulointia. Silti tämän syksy,talvi,kevät kauden olen lappeenrannan kaupunginteatterilla musikaalissa Myrskyluodon Maija kuorolaisena (Y). Vaikka kuvittelisi, että lauleskelen siellä sivussa verhojen sisällä, se ei ole sitä. Siellä me hillumme lavalla tanssien ja näytellen. Eli näyttelykin on yksi harrastuksistani, se on aina ollut!

Koulu: Käyn siis Lukion ensimmäistä lappeenrannan kimpisen lukiossa. Mahti lukio! Me likes!

Blogi - mitäköhän tästä tulee : Tämä saattaa olla monen kysymys. Miten tämä erottuu tästä massasta, mitä kaikkialla on? Vastaus siihen : Olemalla minä. Mie olen ollut aina oma persoonani, jota moni ei ymmärrä. Pölisiä, jota ei ole helppo saada hiljaiseksi, ADHD pakkaus (en silti omaa ADHD:ta), jota on vaikea saada aisoilleen ja aina kun kamera vilahtaa edessäni, ensimmäisenä hyppään sen eteen ja väännän naamaani. Omaan myös omia outoja mielipiteitäni asioista ja haluankin jakaa ne täällä. Haluan kertoa elämästäni teatterissa, vapaa-ajalla, isostelusta, musiikki harrastuksistani, leipomisistani ja etenkin mielipiteistäni. Tätä varten loin tämän blogin.

Tässä nyt oli hieman alku matskua, toivottavasti jonkun mielenkiinto yltyi? Ehkä, ehkäpä ei. Tätä blogia siis alan kirjoittelemaan silloin kun kerkiän - pari kertaa viikossa ? Katsotaan.

Eipä tässä muuta - Adiöös!