Wishing you were somehow here again

Moikka moi kaikille!

Jos ette ole huomanneet, Suomen on viimein vallannut kuumat helteet! Rusketusrajat on hommattu ja muutenkin hameet ja shortsit kaivettu vaatekaapin peränurkilta esille. Kesä on täällä ihmiset! 

Myös toinen ihana asia on myös täällä..

Koeviikko.

Panostus on jälleenkerran vähäinen, mutta ainoa asia mikä puskee eteenpäin, on tuleva kesäloma! Ah - en malta odottaa! Luvassa ois Amsterdamin reissu Allun kanssa, ripareilla isostelua, Weekendi, ehkä Barcelonan matka mummon kanssa yms! Mahtavaa. Kesä on viimein täällä ja on aika hyvästellä koulu ja stressi. Hallelujah! 

Tässä viime aikoina, oon viettänyt aikaa ulkona paljon! Kävin kuvailemassa miun ystävän Helmin lentopallo peliä ja muutenkin Helsingin kesää. Oltiin myös Allun kanssa tossa Tähdet Tähdet - konsertissa, joka oli ihan sika hyvä! (tosin, Diandra veti niin korkean nuotin, että Allun korvat meni tukkoon..)

Tuossa alla on myös video, missä mie laulan miun mus.opiston tasotutkinnon biisin. Elikkä tosiaan, biisi on Wishing you were somehow here again (oopperan kummituksesta). Musiikkiopiston tasotutkinto on siis sellainen, että oppilas opettelee siihen tutkintoon kuuluvat kappaleet (laulussa siihen kuului saksankielinen kappale, antiikin aaria, suomalainen kansansävelmä) ja mie lauloin extrana musikaalikappaleen. Tutkinto meni miun osalta tosi hyvin ja sainkin kutsun näytekonserttiin, jonne kutsutaan erinomaisin arvosanoin pärjänneet oppilaat. Siellä sitten lauloin kyseisen biisin.

Tossa videossa, ei miun ääni oikein kuulu, kun video on kuvattu hassusta kulmasta, eli pianon takaa. Piano vähän tuppaa tulemaan miun äänen päälle ja mikkiä ei ollut siellä käytössä. Muutenkin miun ryhti on vaihteeksi hurrrmaava! 

Eipä tässä muuta!

<3: Mari

Kun ei ole mitään tekemistä

Heips moi kaikille!

Jos ette ole huomanneet, ulkona on saamarin kylmä (okei, ei enää yhtä kylmä kuin yhdessä vaiheessa oli (hyi -20), mutta liian kylmä miulle). Kylmyyden takia mie oon nykyisin vetäytynyt omaan huoneeseeni. En pysty käymään kaupassa koska kylmyys, kavereillekaan en jaksa mennä koska perkeleen kylmyys ja muutenkin äh. Tai sit vaan oon laiska. Niin.

Tässä justiinsa alkoi koeviikko, ja sen takia miulla on kokoajan LIIKAA sitä aikaa. Oon ollut aina huono lukemaan kokeisiin ja sen takia aikaa tuntuu olevan liikaa eikä tunnu olevan mitään tekemistä. Sitä on aikaa kuvailla, katsella televisiota, hieman järjestellä tietokoneen kansioita, siivota huonetta, tehdä kesken eräisiä asioita, soitella pianoa... Ainiin - mites ne kokeet?

No mutta joo. Ei miun elämään ihmeitä kuulukaan. Pullan voimalla oon nyt viime päivät jaksanut elää ja muutenkin toi aurinko on kivasti piristänyt miun päiviä. Oottelen vaan, että tää koeviikko loppuu. Tai no en - miulle on tulossa vielä kauheampi jakso kuin nyt. Ainoa asia joka puskee eteenpäin on Wanhat. Ihanaa <3

Eipä tässä muuta! Hyviä pakkaspäiviä kaikille!

<3: Mari

Movember

             Heips moi piiitkästä aikaa! 

Oon erittäin siis erittäin huono kirjoittamaan tätä blogia! Jotenkin on vaikeata aktiivisesti ottaa kuvia ja lisätä niitä koneelle yms. Oon surkea - tiedetään. Silti nyt tässä oli aikaa (koska koeviikon välttely taitoni) hieman kuvia tänne laitella ja kirjoitella pari virkettä niitä näitä.

Elikkäs mitä miun elämässä on tapahtunut? Ystäväni Helmin kanssa piirrettiin sormiimme viikset ja otettiin parit movember kuvat. 

Movember = Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi

Iskä on tuossa mukana ja pari miun hyvää ystävää ja poikaystävä myös. Päätettiin sitten Helminkin kanssa ottaa osaa tuohon kampanjaan - parhaimmat ideat syntyvät koulussa. 

Mitäs tässä sitten muuta? Koeviikko alkaa keskiviikkona ja lukuprosenttini on huimat 0%. Surkeaa - tiedän. Viikonloppuna en kerennyt lukemaan, sillä olin poikaystävän mummolla Kouvolassa, tänään motivaatio on ollut kateissa ja muutenkin lukeminen ei ikinä ole ollut miun juttu. Ehkä joskus, ehkä. 

Mutta joo. Eipä tässä sitten muuta olekaan, että kivoja Movembereja kaikille ja tsemejä lukiolaisille jotka koeviikosta kärsivät! I feel u pain. 

<3: Mari 

Blogin vuosipäivä

Neule, Onlyn, 21€

Paita, Bik Bokin, 14,95€

Heips moi piitkästä aikaan!

Kirjoitan tosiaan todella pitkästä aikaa, sillä on ollut tämä koeviikko tässä alla ja muutenkin hirveetä häslinkiä siellä täällä. Viime viikonloppu kului Vantaalla poikaystävän luona ja käytiin Korkeasaaressa. Oli muksaa!

Tää viikonloppu nyt vierähti ystävien ja shoppailun kera!

Ostin siis tosiaan nuo kaksi jutskaa tuossa perjantaina, koska rakastuin niihin totaalisesti! Yleensä en niinkään ostele vaatteita paljoakaan, ja jos ostan, ne on todella halpoja! (pihi-mari) Mutta nyt en jaksanut katsoa hintaa ja nappasin vilkaisematta ne hyllystä. Ei siltikään pahat hinnat!

Mutta joo, koeviikko jatkuu huomenna keskiviikkoon asti, että pitäs sen verran vielä hammasta puristaa (ei kyl kiinnostais tai jaksais..)

AINIIN!

Tajusin justiinsa, että on noin vuosi siitä, että aloitin tämänkin blogin! Wuhuu, jes ja hurraa miulle! (: Miten oonkaan jaksanut vuoden tätä blogia, kun yleensä luovutan kaikessa? Hmm. Jännää.

Mutta joo, ei miulla tässä muuta! (:

<3: Mari

Autumn

Heips moi pitkästä aikaan! (:

Tässä kävin koulun jälkeen ystävieni Pinjan ja Helmin kanssa kuvailemassa vähän syksyisiä kuvia! Kuvailu on oikeesti niin ihanaa! En tiiä (: Oli kivaa pitkästä aikaa viettää kolmestaan aikaa! Muksaa oli juu C:

Teen varmaan tässä parin päivän sisällä postausta myös isosleiristä, joka oli tuossa viikonloppuna! Oikein muksaa oli! Ja hyviä kuvia sain tottakai!

Mutta joo, tää viikko menee varmaan lukien kokeisiin ja muutenkin chillaillen! Ei miulla ollutkaan muuta ! (:

<3: Mari

Don't play with my feelings

Heipä hei pitkästä aikaan ! (:

Kiirettä on ollut johtuen "ihanasta" koeviikosta (kokeet ovatkin menneet päin persettä) ja musikaalin takia! Tässä on nyt pari kuvaa viime viikosta ja tästä viikosta. Elikkäs mitä nyt olen ostanut uuden huivin ja käynyt ystävien kanssa raxissa syömässä ennen koetta. Jenkki viikot oli siellä meneillään (:

Ilouutinen tuleekin tässä: tarkoituksena olisi mennä kesällä kesäkuussa kielimatkalle Iso-Britanniaan! 

Aluksi asia oli hieman auki, mutta nyt iskä ja äiti myöntyi, jos maksan itse tuosta summasta puolet (1774 euroa + siihen tulee niitä kaikkia muitakin kuluja.. :s disneyland yms explore passi ja matkavakuutukset ja lisäturvat.. eli jotain 1900 euroa)

Mutta joo, olen niiiiin innoissani! Ideana olisi mennä ystäväni Sofian kanssa (kuvassa oikealla puolella) tutkailemaan Torquata. Matkaan sisältyy myös 3 päivän reissu Ranskassa (2 yötä siis siellä) (: ! Mahtavaa! 

Onko kellään kokemusta kielimatkasta? Kokemuksia tänne! (: 

<3 Mari

ps. osallistukaa arvontaan!

The smallest act of kindness is worth more than the grandest intention

Tänään oli oikeastaan tosi hyvä / tosi huono päivä.

1) Tänään oli matikan koe, joka meni suhtkoht penkin alle. Siksi sadface

2) Aloin miettimään oikeasti tulevaisuutta - selviänkö lukiosta?

3) Olin "vanhojen" kaverieni kanssa (entisestä koulustani) ja lauleskeltiin singstaria ja hypittiin (?) :D Se oli muksua.

4) Väsyttää

5) Nyt on syksy ja se on muksua.

Tuossa niitä hyvän ja huonon päivän syitä. Osaatte ehkä erottaa hyvät ja huonot? Ehkä ette. 

Tänään en ole kerennyt osoittamaan mieltäni mistään asiasta. Ehkä ainoastaan lukio huolettaa miuta.

Entä jos en jaksa tai kerkeä opiskella? Entä jos miusta ei tule mitään? Ehkä miun veljen ennustukset paskakuskiksi tulemiseksi pitävät paikkansa? Äh. Masentavaa!

 Muutenkin tulevaisuuden miettiminen 16 vuotiaana masentaa. Kaikille tulee ehkä elämän aikana kriisi "mikä minusta tulee isona" tai "mitä jos minun unelmani ei toteudukkaan?". Itse koin sen eilen illalla. Sain hirveän ahdistuksen. Olin jutellut äitini kanssa saunassa asiasta, että haluan pyrkiä teatteri korkeaan ja veljeni haluaa pyrkiä lääkikseen. Äiskä sitten totesi tylysti " turhaa, ette kummiskaa pääse." ja siinä kohtaan aloin miettiä :

"Entä jos miu unelma ei oikeasti ikinä tule toteutumaan?" 

Se kysymys on ehkä kamalin maailmassa. Sie olet unelmoinut jotain asiaa koko elämäsi ajan sydämesi kyllyydestä, tiedät että mahdollisuudet siihen ovat pienet, mutta haluat sitä oikeasti - todella kovasti. Sitten tulee kysymys: "Entä jos se ei ikinä toteudu" - mitä sitten? Onko varasuunnitelmia? Ajatuskin saa itkettämään. 

Eipä tässä sitten muuta. Adiöös!

"Mud"cake

1. Ensin siis ainekset esille = 4 munaa, 200 g voita, 2.5 dl jauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 200 g suklaata ja 2 dl sokeria

2. Sulata rasva (:

3. Lisää vähitellen suklaa palasia voin sekaan niin, ettei suklaa pala pohjaan.

4. Suklaan pitäisi olla tasaista. Anna sen levähtää rauhassa.

5. Voitele kakkuvuoka voilla ja sitten korppujauhota pinta!

6.Sekoita kuivat aineet = jauho ja leivinjauhe - ei sokeria (niinkuin vahingossa tein, joten joudun uusimaan koko kökön)

7. Riko munat ja laita sekaan sokerit. Vatkaa sähkövatkaimella vaahdoksi.

8. Tässä tämä on vaahdotettuna (Y).

9. Sekoita jauhoseos ja suklaa vuorotellen vaahtoon ja kaada valmis taikina kakkuvuualle.

10. Laita kakku uuniin ja odota 20 minuuttia - älä yhtään enempää, nimittäin mutakakun idea katoaa näin = kakun pitää olla raakaa keskeltä. Jos annat sen kypsentyä rauhassa, saat aikaan normaalin kakun. (niinkuin mie tein...)

11. Älä tee samaa virhettä kuin minä = jätä sitä uuniin. Kakku oli siis sisältä kypsä. Hitsi.

12. Äläkä anna ystäväsi Emman nauraa virheellesi...

Tässä siis oli hieno "muta"kakkuni tarina. Muuten se oli hyvää, mutta kyllä hieman harmittaa, että annoin sen oleskella siellä uunissa vaikka kuinka kauan! Äh. Tyhmää! Noh, mutta onneksi kakku kelpasi miun isoveljelle, iskälle ja äidille ja Emmalle. 

Tänään siis miulla ei ollut koulua, koska koeviikko (:DD) ja 18:00 olisi tarkoitus mennä myrskyluotoilemaan. Eipä tässä muuta. Adiöös murut!