Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suklaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suklaa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

"Mud"cake


1. Ensin siis ainekset esille = 4 munaa, 200 g voita, 2.5 dl jauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 200 g suklaata ja 2 dl sokeria

2. Sulata rasva (:

3. Lisää vähitellen suklaa palasia voin sekaan niin, ettei suklaa pala pohjaan.

4. Suklaan pitäisi olla tasaista. Anna sen levähtää rauhassa.

5. Voitele kakkuvuoka voilla ja sitten korppujauhota pinta!

6.Sekoita kuivat aineet = jauho ja leivinjauhe - ei sokeria (niinkuin vahingossa tein, joten joudun uusimaan koko kökön)

7. Riko munat ja laita sekaan sokerit. Vatkaa sähkövatkaimella vaahdoksi.

8. Tässä tämä on vaahdotettuna (Y).

9. Sekoita jauhoseos ja suklaa vuorotellen vaahtoon ja kaada valmis taikina kakkuvuualle.

10. Laita kakku uuniin ja odota 20 minuuttia - älä yhtään enempää, nimittäin mutakakun idea katoaa näin = kakun pitää olla raakaa keskeltä. Jos annat sen kypsentyä rauhassa, saat aikaan normaalin kakun. (niinkuin mie tein...)


11. Älä tee samaa virhettä kuin minä = jätä sitä uuniin. Kakku oli siis sisältä kypsä. Hitsi.

12. Äläkä anna ystäväsi Emman nauraa virheellesi...

Tässä siis oli hieno "muta"kakkuni tarina. Muuten se oli hyvää, mutta kyllä hieman harmittaa, että annoin sen oleskella siellä uunissa vaikka kuinka kauan! Äh. Tyhmää! Noh, mutta onneksi kakku kelpasi miun isoveljelle, iskälle ja äidille ja Emmalle. 

Tänään siis miulla ei ollut koulua, koska koeviikko (:DD) ja 18:00 olisi tarkoitus mennä myrskyluotoilemaan. Eipä tässä muuta. Adiöös murut!

maanantai 24. syyskuuta 2012

Our lives are like a candle in the wind







Tämä päivä meni sitten vituiksi. Noei aivan. Kaikki ei siltikään mennyt ihan putkeen. Ensinnäkin aamuherätys oli tuskaa. Kuka ihminen jaksaa heti aamusta kun kello pirahtaa, niin nousta pirteänä pystyyn? EN MINÄ. Niinpä taisin torkahtaa uudelleen. Siitä tuli sitten bussipysäkille juoksemista lopulta, kun oli aikaa 5 minuuttia laittautua (Y).
Minun ilokseni (hyi) oli koulussa tänään kello 8:00 liikuntaa = tanssia. Tunnetusti mie olen se, joka kompuroi muiden perässä ja hihittää hysteerisesti ja yrittää turhaan pysyä mukana - olen siis se lahna siellä. Kaiken lisäksi verensokeri kerkesi laskea mukavasti, joten kesken tankojen nostelun (hmm) meinasi mennä taju, mutta opettajan ohjein asettauduin maahan jalat seinää vasten hengittelemään. 

Päivän kohokohtahan oli liikka tunnin jälkeinen tunti = opo. Meille ei oltu ilmoitettu mitään Wilmassa, että opo olisi peruttu, joten mukava hyppytunti siitä sitten tuli - istuin 75 minuuttia tuijotellen seinään.
MIKÄ NÄITÄ OPETTAJIA VAIVAA? - onko se nyt niin vaikeaa ilmoittaa että tunti on peruttu? Häh? Mie olisin voinut ottaa kirjoja mukaan tai rahaa tai jotain, että olisin saanut tekemistä siellä kaupungilla ne 75 min, sillä mie asun niin kaukana, että turha olisi käydä kotona siinä välissä. 
Mekin oppilaina ilmoitamme etukäteen, että tulemmeko tunnille vai emmekö. Miksei opettaja voisi tehdä sitä samaa "urakkaa". Laiskuutta ja huilimattomuutta sanon minä. 

Loput tunnit sitten menivät nopsasti ja laulutunnillekin kerkesin mukavasti koulun jälkeen. Siellä oli oikeastaan yllättävän mukavaa. Sen jälkeen helvetti syttyi jälleen - äiti oli luvannut hakea miut kaupungista, mutta eiiii, siellä se prismassa hommaili ja ei viitsinyt hakea miuta. Odottelin sitten tunnin mus.opistolla kielikeskellä suuta.

Onneksi nyt kun oon kotona, saan olla omassa huoneessani piilossa tuolta karulta ja tylsältä maailmalta. Yh. Vihaan huonoja päiviä. Kohta silti pitäisi 18:00-21:30 mennä teatterille harjoittelemaan sitä myrskyluodon maijaa. Ei millään jaksaisi. Tekisi mieli jäädä syömään famipatukoita, joita miul on jonkin verran ja katsoa tv:tä kaikessa rauhassa... Uskonnon kokeeseekin pitäisi lukea koeviikkoa ajatellen. Jotkut sanat kirjassa nimittäin eivät ole vielä ihan auenneet miulle. "Uskontofenomenologia" - outo sana.